Senggigi, Lombok

Heipsan,

hengissä ollaan edelleen, ihme kyllä. Oli sen verran hurjaa kyytiä kun siirryttiin Gili Trawanganilta Lombokin puolelle sekoilemaan. Paikallisten veneellä mukavassa aallokossa, noh pinnalla pysyttiin. Rantauduttiin ja hypättiin hevoskärryn kyytiin, jossa hieman tilaongelmia ja ilmeisesti kärryt muutenkin tarkoitettu hieman kevytrakenteisemmille immeisille. Kärry keuli siihen malliin että kuskin oli siirryttävä paikaltaan kärryn etupuolelle. Ylämäessä hurja yhden hevosvoiman moottorilla varustettu hevonen meinasi alkaa kapinoimaan vastaan, mutta setä lätki raipalla pari kertaa ja taas mentiin. Käytiin katsomaan uuden paikallisen tuttavamme, Lizin, kämppää. Nyt oltiin paikallisen menon ytimessä. Ei ainoatakaan turistia nähty sitten Gili Trawanganin. Liz oli saanut kaveriltaan lainaan taas todella tilavan menopelin, Pajeron. Sinne sitte ahtauduttiin ja kun lopulta kaikki ovet saatiin suljettua, alkoi matka melkosen pelottavaa kapeaa, kiemurtelevaa, paikoin hieman sortunutta, ruuhkaista vuoristotietä pitkin noin hatusta 40km matka Senggigiin.

Ilta oli jo yllämme, pimeä tuli vauhdilla. Majapaikkoja tällä turistirannalla oli tarjolla taas runsaasti. Vaikka hieman väsynyt fiilis oli eikä majapaikan etsimiseen liikaa energiaa olisi jaksanut käyttää, kävimme tsekkaan muutaman paikan ennen majoittumista. Ja sehän taas luonnollisesti kannatti. Eka paikka, aiiivan sairaan pienet huoneet, ei mahdollisuutta kolmen majottua samaan huoneeseen ja ihan ok hinta, 100k/yö (+50k ilmastoinnista), ei aamiaista. Pari muuta mestaa oli joko täynnä tai hintataso siellä 500k/yö tuntumassa, ilman varsinaista lisäarvoa meille. Neljäs mesta (noin 30:stä kun karttaa tsiigailee, jota meillä ei vielä tässä vaiheessa ollut) osoittautui tyydyttäväksi. Uima-allas on ollut kiva juttu ja kun semmoinenkin täällä oli niin arvostimme. Huoneessa oli hyvin tilaa kolmellekin punkalle, ilmastointikin on ihan kiva sitte kuitenkin vaikka ei mitenkään pakollinen. Niin ja lämmintä vettäkin on taas tarjolla. 325k/yö/3hlö tingitty hinta, päätettiin jäädä paikoilleen pariksi päiväksi ennen seuraavaa kohdetta: Kuta Beach, Lombok - siis aivan eri paikka kuin Kuta Beach, Bali. Niin ja siis matkassa kolmantena pyöränä turistioppaamme Teemu, jolle kovasti kiitosta mestojen näyttämisestä ja juttujen kertomisesta. ;)

Gili Trawanganilla tosiaan ehdittiin lopulta molemmat tekemään sen jo saapuessa mietityn viiden sukelluksen setin, jolla saatiin Marlin Blue -nimisestä mestasta normihintaan USD35 alennusta 10%, joten loppusumma sukellusten osalta oli 3% luottokorttilisän jälkeen jotain reilu 1,6 miljoonaa. Eli puoli-ilmaista siihen nähden mitä tuolla sai. Pitää vielä korostaa tuota luksuspalvelua tämmöisessä dyykkimestassa kun taloon on palkattu miljoona paikallista tyyppiä huolehtiin kaikista asioista. Itsensä ja ehkä joskus laitepakettinsa kun huolehti veneeseen niin muu oli mietitty. Kertaakaan en koskenut esim pullon ja liivin kiinnityksiin - aina ne tuli sieltä valmiina. Tosin kannattaa rannalla itse testata että setissä toimii kaikki oikein. Yksi aamu kelasin siinä istuskellessa että kun ei tässä muutakaan tekemistä ole niin pitäisiköhän tuo setti testata läpi ja pulloa availlessa huomasin että konsoli vuotaa aivan liikaa ja sehän sitten vaihdettiin. Saman huomaaminen sukelluskohteella veneessä olisi ollut vaikeampi tilanne. Pienistä vuodoista eräs täti sanoi jotenkin seuraavasti: "Small bubbles, no troubles." :P

Jees mutta sukeltelut tältä reissua on nyt hoidettu, ellei sitten Balilla vielä käydä jotain hylkyä katsomassa jos aika/valuutta antaa periksi. Nyt ja jo eilen oli tarkoitus viettää vähän normaalimpaa biletysiltaa biitsipäivän perään, mutta ainakin eilen ilta päättyi taas jo turhankin perinteisellä tavalla iltakymmeneltä sammuen hotellihuoneeseen. Ei siis alkoholin yliannostuksen vuoksi vaan puhtaasti väsymyksen. Nukkuttua on tullut melkoisesti. :) Josko tänään sitten...?!

Tultiin syömään paikalliseen Tanskalaisen herran omistamaan mukavaan raflaan, jossa pari hassua asiakasta meidän lisäksi. Paikassa taas kriittiseen silmään kohtalaisen kalliit sapuskat, mutta tarjouslistalla oli houkutteleva menu, soppaa, burgeri, hedelmäsalaatti ja jäätee. Hintakin oli kokonaisuudella varsin houkutteleva. Eikä siinä vielä kaikki, täti toi tämmöisen läppärin kohta pöytään et haluuks jäbät nettiin safkan ohessa. Noh, hassu homma - ei osattu kieltäytyä. Tässä sitä sitte raapustellaan, Teemu ja Ville lähtivät jo takaisin hotlalle kalian ja kortin peluun merkeissä ja itse jäin raapustamaan tämän hetken kuulumisia, mutta nyt taas houkuttelee tuo toinen aktiviteetti, johon ei kuulu tietokoneet, sen verran että sanon morot tähän väliin taas. :)

Illan hämärtyessä Senggigissä,

Heikki

Ps. ainiin, tänään satoi ensimmäisen kerran vettä Indonesiassa ollessamme. :P