Hhhhot

Voi jösses,

soija - päivän sana. En tiedä ihan tarkkaan mitenkä lämmin täällä on mutta hiki lentää kahta kauheemmin. Siirryttiin siis Senggigistä tänne Lombokin etelärannalle, Kuta Beachille. Matka koitui rattoisasti tilavan auton kyydissä, joskin jostain syystä kuskin lisäksi oli kyydissä kaksi muutakin paikallista heeboa. Kaipa ne halusi vaan mukaan kun "samaan rahaan" pääseepi - meidän rahaan siis. :P Auton vuokra oli vähän tyyriimpi investointi, 500k rupiaa, mutta pääsihän sillä hiukka kätevämmin liikkuun kuin edellisellä menopelillä - sillä Pajerolla siis. Vajaa kolme tuntia taidettiin tehdä matkaa, kuljettaja oli varsin ketterä ajelees, ohitteli jatkuvasti vaikka vastaan olisi tullut kuorma-autoa. Välillä vähän jännitti siinä pelkääjän paikalla pällistellessä paikallista liikennekulttuuria. Tiet olivat onneksi paremmassa kunnossa ja isompia kun lähestyttiin Lombokin kaupunkeja. Pilvenpiirtäjiä täällä ei sentään ole, mutta kaupungin puolella vähän enempi asutusta, kauppaa ja mitä lie. Noh, ei jääty asumaan kaupunkeihin vaan huristeltiin suoraan rantaa kohti. Maisemat alkoivatkin paranemaan kilometri kilometrilta. Ensin tien vasemmalla puolen näkyi Lombokin rakenteilla oleva kansainvälinen lentokenttä. Pitäisi lehtijuttujen mukaan avautua joskus vuodenvaihteen tienoolla, mutta niin vaiheessa vielä että ehkä aikasintaan vuoden päästä sinne alkaa matkustajakoneita laskeutuun. :) Jossain kohti pysähdyttiin tupangiostoksille ja silmään pisti hauska piirre: tien varressa ensin noin 5m kaatopaikkaa ja sen jälkeen kauppoja. Ei pystynyt ymmärtämään miksei edes vaikka ko. kauppojen omistajat vähän siivoisi sitä kauppansa etupihaa, mutta tämä on sitä erilaista kulttuuria... ;)

Kuta Beachille saavuttiin illan hämärtyessä ja paikallisilta vähän kyseltiin, mihin kannattaisi majoittautua, mutta eivät tienneet mestoja juuri ollenkaan. Ei muutako samaan tuttuun kaavaan yhdestä kysymään hintoja ja katsomaan huonettaja sitten pari seuraavaa läpi ja valitaan niistä paras. Vähän olisi voinut vielä jaksaa pidemmälle etsiä koska seuraavana päivänä löydettiin heti vierestä paljon parempi mesta, kuin mihin ensimmäisenä yönä päädyttiin. Mutta mikäpäs siinä, aina voi hotlaa vaihtaa ja niin vaihdettiinkin. On se hotlan oma uima-allas vaan jotenkin niin hiano juttu että siitä voi maksaa sen 2eur/yö enemmän. :P Lombokin Kuta Beach on vielä varsin turistivapaa mesta. Täällä käypi ilmeisesti lähinnä himosurffaajia ja travellerei, koska paikkaan on hieman vaivalloista päästä (lentokentältä ei voi taksilla suhauttaa rantaan). Tavallaan olisi hienoa että paikka pysyisi tällaisena ei ruuhautuneena, rauhallisena, ei täyteen rakennettuna varsin tsillinä mestana, mutta eiköhän tuokin paikka räjähdä jahka Lombokin lentokenttä valmistuu tuohon alle tunnin matkan päähän ja paikka tulee muutenkin paremmin tunnetuksi.

Paikallinen hintataso on onneksi taas varsin mukava, raflahinnat tippuivat melkein puolella Senggigiin nähden, mutta netissä hengaaminen on niinkin hurjan kallista ko 2eur/tunti ja se tuntuu hurjalta. Pärrät otettiin taas alle, niillä kun on mukava kiertää mestoja. Täällä on hieman harvempaan rakennettu tosiaan joten kävellen kestäisi hiukka enempi kierrellä ja toisaalta kuumuus on sitä luokkaa että pöörällä on kiva ajella tukka hulmuten - ainakin Villen ja Teemun tukka. :P Surffaajien biitsilläkin käytiin tänään kääntymässä ja oli varsin upea mesta. Rannalla kavuttiin pienen kallion päälle ja oli kyllä mageet maisemat merelle ja rannoille.

Huomenna lähdetään sitten Kuta Beachilta Kuta Beachille, mutta Balin sellaiselle takaisin. Taisi olla Lombokin aallot liikaa meidän ei niin kokeneille surffaajille, joten tutuille ja turvallisille aalloille takaisin. Itselleni riitti ainakin toistaiseksi tuo surffailukokeilu mitä kolmisen kertaa kävin laudan kanssa vedessä. Hauskaa hommaa, mutta ei ehkä ihan se mun juttu kuitenkaan (ei siis kunto käytännössä riitä siihen touhuun). :) Kaikenlaista pientä asiaa olisi, mutta kohta tulee taas tunti täyteen nettikuppilassa, jossa ei kylläkään minkäänlaista tarjoilua, joten aika jatkaa matkaa...!

Terkuin,

Heikki