Ilimaan

Oho, eksyttiin nettikahvilaan, joten voisi jatkaa tarinoita. :) (Heikki)

Bussiin hypättiin joskus seitsemän(?) pintaan Hämeenlinnasta ja nokka kohti Helsinki-Vantaan kenttää. Pari minuuttia lähdön jälkeen tajusin että eväät jäi jääkaappiin. Tätähän ei olisi voinut tajuta sen noin puolen tunnin aikana mitä oltiin ajoissa asemalla. Pitäisi selkeesti olla joku hämäyslähtö että muistaisi vielä ne viimeiset pienet asiat, mutta ehkä se on vaan parempi hyväksyä että aina jotain pientä unohtuu. Dösässä rupes ramaseen ihan hulluna vaiheessa ja totesin että parempi pysytellä hereillä että lennolla sitten riittää unta. Noh, myöhemmin selviää kuinka siinä kävi. :)

Saavuttiin kentälle suunnitellusti hyvissä ajoin. T2 ovista sisään ja vähän pällisteltiin ympärillemme, kunnes piti alkaa etsimään putiikkia, josta Villelle matkavakuutus. Automaagiot olivat poissa käytöstä. Kaikki puljutkin olivat kiinni. Noh, check-in ja turvatarkastuksen läpi sitten vaan toivossa että vakuutukset saisi toiselta puolen. Yritin salakuljettaa vesipulloa käsimatkatavaroissa mutta huonolla menestyksellä. :P Ei toisellakaan puolen mitään hajua matkavakuutuksista, jännitys tiivistyy. Kentällä ei paljon porukkaa ollut, joten kaikki puljutkin olivat kiinni. Kahvilasta pientä mättöä kun ne eväätkin unohtui. Ei siinä, passintarkastuksen läpi vaan ja portille hengaamaan, kohta se boardingkin jo alkaisi.. Mutta kas, alkoi kenttäkin heräilemään eloon tällä puolen ja rahanvaihtopisteestä sen matkavakuutuksenkin lopulta sai. Ei muutako koneeseen tyytyväisin mielin. :)

Yölento, ei onneksi vaihtoja mutta pituutta taisi olla jotain yhdeksän tunnin pintaan. Paikat oli aika mukavat, itse sain jalat suoraksi käytävälle kun edessä ei ollut istuimia, mutta aika vaisuksi se nukkuminen lopulta jäi. Pari leffaa tuli katsottua sivusilmällä, tosin en edes muista enää mitä ne oli. :P Taisin nukkua musiikkia kuunnellessa pätkittäin, koska albumit tuppasi vaihtumaan niin tiheään tahtiin. Jossain kohtaa tarjoiltiin safkaakin lennon alkupuolella, pari tuntia ennen laskeutumista saatiin aamupalaa. Kello oli kirinyt jo lähemmäksi puolta päivää Thaimaan aikaa, oli aamupalan vuoro. Aika tokkurainen olo mutta laskeutuminen senkusta läheni. Hieman alkoi jännittään miten korvat toimii kun nokka oli tukossa - ollut jo pari päivää ennen lähtöä. Duactia ja nasolinia ehkä vähän ylitsekin sallitun annoksen ja niin ne rööritkin aukesi sen verran että pystyi puhaltamaan ilmaa sisäkorvaan. Välttyi hyvin etukäteen ennustetulta kosmiselta kivulta korvissa. :)

Koneesta ulos astuttua sai ensimmäisen tervehdyksen uudelta mestalta, kostea ja kuuma ilma joka tuoksui aluksi ihan joltain ravintolalta. :) Onneksi kentällä oli liukumatot ettei tarvinnut vaeltaa sataa kilometriä rinkkoja hakemaan. Maahan päästiin ongelmitta ja tavarat tallessa. Ei muutako taksiin ja kohti hotellia. Taksikyydissä ensimmäisenä "hassuna" juttuna pisti silmään mielettömän isot mainoskyltit mootoritien reunoilla. Täällä panostetaan mainostamiseen hiukka eri mittasuhteessa. :) Taksikuski oli kovasti juttumiehiä, vaan ei tahtonu oikein saada selvää mitä mies yritti selittää. Jotain se kovasti naureskeli ja naureskeltiin takaisin. :)

Thaimaalaiset antoivat itsestään kyllä mukavan ensivaikutelman. Hotellillakin palvelu oli enemmän ko toimivaa. Itse oli aivan pihalla mitä ympärillä tapahtuu mutta jos ei ihan kirjaimellisesti niin melkein kädestä pitäen vietiin eteenpäin. Huoneeseen päästiin ja huonosti nukutun yön jälkeen piti heittää pitkällee hetkeks aikaa, hassuihin sänkyihin. Ei mitään varsinaisia pomppulinnoja. Ville epäili Futoneiksi ja olihan niillä pirun hyvä makoilla "kovuuteensa" nähden. Huoneessa oli aikas tehokas ilmastointi ja tässä varmaan edelleen nokka välistä vuotaa ja yskittää juurikin näiden ilmastointipömpeleiden vuoksi. Vaan ei sitä malttanut olla käyttämättäkään kun lämpöä pihalla oli yli 30 asteetta. :)

Kolme päivää pyörittiin Bangkokissa lähinnä hotellin tuntumassa ja parissa suuremmassa kauppakeskittymässä. Kauppakojut olivat vähän yllätys meikäläiselle enkä oikein vieläkään tajua miksi niitä pitää olla satoja ja valikoima käytännössä sama jokaisessa samoja artikkelei myyvässä kojussa. :) Mutta olipahan loputon määrä vaihtoehtoja saman tavaran ostamisen suhteen tinkiä jos ei yhdessä paikassa päässyt hinnasta yksimielisyyteen. Lähtöhinnat oli aika hauskoja, mutta Ville opetti tinkimisen jalon taidon ja kyllähän se hinta lopulta oli jotain kolmasosan pintaan aluksi ilmoitetusta. :) Paitoja ja shortseja irtosi 1-2eur kpl-hintaan. Kauheeta satsia ei tässä vaiheessa vielä ostettu, tarkotus palata kaupoille paluumatkalla ennen lentoja takaisin Suomeen.

Kovasti meille turisteille tai ainakin sen näköisille immeisille kaupattiin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mukavaa oli ettei paikalliset tulleet kovinkaan iholle asiansa kanssa. Äkkiä sitä oppikin jo suodattamaan jatkuvan hölötyksen mitä millonkin oli tarjolla edulliseen hintaan. Jos jokaisen kanssa olisi jäänyt keskustelemaan kuinka asia ei kiinnosta niin etenemisvauhti kaupungilla olisi ollut maksimissaan 500m tunnissa. :P Kojua ja kauppiasta riitti joka kadun nurkkaan ja vähän alkoi ihmetyttään että riittääkö jokaiselle asiakkaita. Mitä 8 miljoonaa asukkia tms niin onhan siinä potentiaalista ostajaakin seassa oltava. Hauskaa oli myös huomata että Thaikkuja on duunissa siinä missä Suomessa R-Kioskilla on yksi työntekijä kerrallaan niin vastaavassa puljussa on vähintään viis henkeä töissä ja kadut täynnä liikennettä ohjaavia setiä puhaltelemassa pilleihinsä. En kyllä tajunnut miten näiden herrojen toiminta vaikutti autoilijoihin mutta kaipa heillä joku tärkeä tehtävä siinä kohtuu anarkistisessa liikennekulttuurissa oli. :) Liikenteestä vielä sen verran että ainakin taksikuskeilla on autojensa mitat aika hyvin hanskassa, sen verran pienistä välistä tyypit puikkelehti. Jos joku joskus on sanonut että Hämeenlinnassa on haastava ajaa autoa niin käykööt vaikka Bangkokissa. :P

Tässä ollaan jo Balilla toista päivää tällä istumalla niin ei sitä vaan enää muista mitä kaikkea kerrottavaa Bangkokin puolella oli mielessä. Tarvii koittaa kirjoitella muistiinpanoja vaikkapa paperille jatkossa kun nyt jää semmonen fiilis että tuhat asiaa jäi kertomatta, joista oli ajatus kertoa.. Noh, tää on tämmöstä harjoittelua vielä kun ei ole tekstin tuottamista paljon tullut tässä elämässä harjoiteltua. :) Onhan tuossaki jo jotain.

Huhh, jos sitä jatkais vaikka paikallisten mestojen tutkailua. Lisää juttuja taas myöhemmin.

Terkuin,

Heikki @ Kuta (almost) Beach, Bali, Indonesia eli http://tinyurl.com/yglbev2

Ps. valokuvia on vähän hankala laittaa, joten niitä ehkä vasta reissun jälkeen.

Pps. tuli sen verran tekstiä ettei jaksa lukea onko tuossa mitään järkeä taikka kirotusvirheitä joten koittakkee kestää jos ajatuksen virta ei ole tänään ollut ymmärrettävää.